perjantai 2. helmikuuta 2018

VIIKON KUVA


Helmikuu on kuukausista lyhin. Olkoon siis päivityskin tällä kertaa tiivistetty lyhyeen muotoon. Vuoden 2018 uutuutena olen Instagramin ( #janilaasanen ) puolella käynnistänyt viikon kuva projektin, jonka tarkoituksena on joka perjantai esitellä yhden kuvan muodossa tähtitieteellisiä tapahtumia ja taivaan kohteita eri näkökulmista. Ensimmäinen kuva julkaistiin 19. tammikuuta ja tätä kirjoitettaessa on kolmannen kuvan vuoro. Ensimmäinen ja toinen kuva esittelevät kaikkien tuntemat kohteet, Auringon ja Kuun. Molemmat ovat niin itsestään selviä asioita, että niitä ei aina edes osaa pitää tähtitieteeseen liittyvinä objekteina. Monelta jää helposti ajattelematta, että ilman Aurinkoa ei Maan päältä löytyisi minkäänlaista elämää. Aurinko ansaitsee tästä syystä mielestäni oikeuden esiintyä ensimmäisessä kuvassa. Auringon hallitessa päivää ja valoa, pidetään sen vastakohtana usein Kuuta, joka puolestaan dominoi yötaivasta. Erityisesti täysikuun aikaan se valaisee pimeää taivasta loisteellaan ja saa katseet kääntymään sitä kohti. Kohteet ovat luonteeltaan varsin erilaisia, mutta kummatkin ovat aina olleet hyvin tärkeitä ihmiskunnalle ainakin symbolisesti. Siten ne sopivat varsin hyvin projektin alkuun. Kolmannessa kuvassa tähtitieteellinen efekti ei myöskään ole aivan itsestään selvä, sillä sen aiheena on talvinen maisema. Se kuvaa kuitenkin Maan liikkeen aiheuttamia muutoksia täällä aurinkokunnassa. Maan akselin kaltevuus saa nimittäin aikaan sen, että valoa pääsee eri osiin maapalloa eri tavoin kiertoradallamme Auringon ympäri. Tästä seuraa vuodenaikojen vaihtelu, joka Suomen leveyspiirillä näkyy erityisen hyvin neljänä selvänä vuodenaikana. Ja kun tällä hetkellä mennään keskitalven tienoilla, niin luminen kuva sopii hyvin kolmanneksi kuvaksi.

Instagramin viikon kuva 1; Aurinko. Iso-Heikkilä, Turku, 9.5.2016.
Instagramin viikon kuva 2; Täysikuu. Kuninkoja, Turku, 18.10.2013.
Instagramin viikon kuva 3; Talvinen maisema. Raisionlahti, Raisio, 21.1.2018.

Lopuksi lyhyesti taivaan tapahtumia helmikuulle 2018. Tämän vuoden helmikuu on siinä mielessä erikoinen kuukausi, että tähän ei osu täysikuuta. Koska Kuun vaiheiden täysi kierros kestää keskimäärin 29,5 vuorokautta, on helmikuu siis periaatteessa muutenkin ainoa kuukausi, jolloin täysikuuta ei voisi ollakaan. Tällainen helmikuu osuu kohdalle kuitenkin vain noin 20-30 vuoden välein eli nyt ollaan todellakin varsin harvinaislaatuisessa helmikuussa.

Planeetat ovat helmikuussa hyvin matalalla ja niitä voi olla vaikeahko havaita. Parhaiten näkyy Jupiter, joka erottuu kirkkaana aamutaivaalla. Sen seurana aamuisin ovat himmeämmät ja vielä matalammalla näkyvät Mars ja Saturnus.

Ilmakehän valoilmiöistä helmikuussa kannattaa olosuhteiden salliessa yrittää tarkkailla esimerkiksi haloja, helmiäispilviä tai revontulia. Mahdollisen pakkasen ja jääsumun ansiosta voivat helmikuun halonäytelmät muodostua erittäin kirkkaiksi ja näyttäviksi. Erityisesti hiihtokeskusten ympäristössä kannattaa pitää silmänsä auki, sillä lumetuksen aikana niiden lähistöllä leijuu suuri määrä jääkiteitä, joista heijastuvista valonsäteistä halot saavat alkunsa. Revontulien osalta tilanne on tämän kevään aikana melko heikko, ainakin Etelä-Suomen näkökulmasta. Auringon aktiivisuus on tällä hetkellä hyvin vaatimatonta, jolloin revontulimyrskyjä esiintyy varsin harvoin. Pohjoisessa aktiivisuuden väheneminen ei vaikuta niin merkittävästi.

Revontulet ovat todennäköisesti harvinaista herkkua Etelä-Suomessa lähivuosina. Kevola, Paimio, 7.10.2015.


Kuvat: © Jani Laasanen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti