torstai 28. huhtikuuta 2016

MERKURIUKSEN YLIKULKU 2016

Tässä vaiheessa vuotta päällimmäisenä ajatuksena ei enää ole mielessä pimeä taivas ja tähtien tuikkivat valot. Tänä vuonna toukokuu tarjoaa kuitenkin erityisen mahdollisuuden harvinaisen tapahtuman seuraamiseen. Sään ollessa kirkas, voi nimittäin oikein valmistautumalla nähdä Merkuriuksen ylikulun Auringon kiekon edestä. Merkuriuksen ylikulut ovat harvinaisia ilmiöitä. Edellisen kerran se voitiin havaita Suomessa 13 vuotta sitten. Seuraavaa kertaa ei onneksi tarvitse odottaa aivan yhtä pitkään kuin tätä, sillä marraskuussa 2019 on näkyvissä osittain näkyvä Merkuriuksen ylikulku. Miksi ylikulut ovat sitten niin harvinaisia, vaikka Merkuriuskin kulkee Auringon ja Maan välistä peräti neljä kertaa vuodessa. Syy löytyy planeettojen ratojen keskinäisestä suhteesta, sillä Merkuriuksen inklinaatio (kiertoradan kaltevuus) poikkeaa peräti 7 astetta Maan radasta. Tämän vuoksi ylikulku voi tapahtua vain tiettyjen olosuhteiden vallitessa.


Merkuriuksen ylikulku ei ole millään tavalla erityisen näyttävä ilmiö, sillä Merkurius näkyy vain pienen pienenä pisteenä Auringon pinnan edessä. Ulkonäöltään se muistuttaa pientä teräväreunaista auringonpilkkua. Muutenkin havaitsemisen haastetta lisää se, että Aurinkoa ei voi katsoa suoraan millään optisella laitteella ilman asianmukaista suojausta. Siksi ylikulkua havaitessaan kannattaa hakeutua joko asiantuntevan henkilön seuraan tai varmistaa, että omissa havaintovälineissä on oikea suojaus riskien välttämiseksi. Myös Turun Ursa tarjoaa mahdollisuuden Merkuriuksen ylikulun havaitsemiseen Iso-Heikkilän tähtitornilla, jossa käytämme aurinkokaukoputkena toimivaa 13 cm linssikaukoputkea havainnointiin. Tapahtuman aikataulu on vielä toistaiseksi avoin, mutta todennäköisesti ylikulkua pyritään havaitsemaan maanantaina 9. toukokuuta kello 17 alkaen. Ylikulun aikataulu on siinä mielessä otollinen, että sitä on käytännössä mahdollista seurata koko sen 7-tuntisen tapahtuman ajan. Ylikulku käynnistyy siis 9. toukokuuta noin kello 14:12, kun Merkuriuksen reuna koskettaa Auringon kiekkoa. Kolmen minuutin kuluttua on koko Merkurius ehtinyt jo Auringon kiekon päälle. Tästä planeetta liikkuu hiljalleen kohti toista reunaa, jonne se ennättää illalla kello 21:41. Tässä vaiheessa Aurinko on juuri laskenut horisontin taakse Turussa ja muuallakin Etelä-Suomesssa. Pitkän keston vuoksi todennäköisyys ylikulun havaitsemiseen on suhteellisen suuri jopa melko pilvisenä päivänä.

Merkuriuksen ylikulun alkuhetket vuonna 2006 kuvattuna ammattilaisten välineillä.
Image credit: Hinode JAXA/NASA/PPARC

Merkuriuksen ylikulun lisäksi toukokuussa kannattaa katsella myös planeetta Marsia, joka on oppositiossa 22.5.2016. Noin kahden vuoden välein tapahtuvat Marsin oppositiot poikkeavat toisistaan merkittävästi planeetan kiertoradan elliptisyyden vuoksi. Kiertoradan elliptisyys vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka suurena Mars näyttäytyy meille. Koko vaihtelee peräti 14 ja 24 kaarisekunnin välillä eli planeetan näennäisessä koossa voi olla eroa jopa yli 50 %. Toukokuun oppositiossa Marsin koko on parhaimmillaan hieman yli 18 kaarisekuntia. Mars tosin sijaitsee opposition aikaan matalalla Skorpionin tähdistössä, eikä nouse Etelä-Suomessakaan yli 10 asteen korkeudelle. Vuoden 2018 oppositio tulee kuitenkin Suomen kannalta olemaan vielä surkeampi, sillä silloin Mars nousee horisontista vain muutaman asteen korkeudelle. 

Avaruusteleskooppi Hubble on kuvannut punaista planeettaa, Marsia vuoden 2003 opposition aikaan.
Image credit: NASA, J. Bell (Cornell U.) and M. Wolff (SSI)

Planeetoista myös Saturnus lähestyy oppositiota (kesäkuussa) ja on varsin hyvässä asemassa havaittavaksi. Saturnus sijaitsee Käärmeenkantajan tähdistössä ja näkyy yön hämärässä melko lähellä Marsia. Myös Saturnus näkyy hyvin matalalla horisontissa, mikä vaikeuttaa sen tarkempaa tutkiskelua. Renkaat näkyvät toki jo suhteellisen helposti pienilläkin kaukoputkilla.

Myös Jupiter näkyy taivaalla illan hämärtyessä etelässä Leijonan tähdistössä.

Tarkemmat etsintäkartat ja tietoa taivaankappaleista löytyy myös Tähtitieteellisen yhdistyksen, Ursan, sivuilta: https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html

Toukokuun Kuu on täysi 22. päivä kello 00:14 eli heti keskiyön jälkeen. Uusikuu on puolestaan 6. toukokuuta kello 22:29. Kuu, Mars ja Saturnus ovat lähellä toisiaan täydenkuun loisteessa sunnuntai- ja maanantaiaamuina 22.-23. toukokuuta. Etelä-Suomen leveysasteilla voi samaan aikaan yön hämärissä tarkkaan katsoen löytää myös Skorpionin tähdistön kirkkaimman tähden, Antaresin, hyvin matalalta. 

Kuun pinnan yksityiskohtia näkee helposti jo kiikareilla tai pienellä kaukoputkella. Kuvassa selkein kraateri on noin 130 kilometriä leveä Langrenus, Kevola, Paimio, 10.4.2016.

Toukokuussa voi jo heittää hyvästit himmeämpien aurinkokunnan kappaleiden havaitsemiselle. Tämä koskee lähinnä asteroideja ja komeettoja, joita ei enää käytännössä valoisalta taivaalta voi havaita. Viime kuun ennakosta huolimatta komeetta 252P/Linear näkyi huhtikuussa poikkeuksellisen hyvin Suomessakin, eikä himmentynyt niin nopeasti kuin arvioitiin. Itse en sitä saanut kuvattua. Muitakaan havaintoja en päässyt kovin paljon tekemään. Ehkä mielenkiintoisin havaitsemani ilmiö tapahtui aivan huhtikuun lopulla, kun täysikuun ylä- ja alapuolelle ilmestyi yläpilven aiheuttama halo, kuunpilari. Kuvatessa yritin etsiä paikkaa, jossa saisin pilarin paremmin näkyviin, mutta sopivaa näköestettä ei yrityksistä huolimatta löytynyt ja sen vuoksi jouduin ylivalottamaan Kuun, jotta myös halo tuli selvästi näkyviin. 

Kuun aiheuttama haloilmiö, kuunpilari, täysikuun ylä- ja alapuolella.. Kuninkoja, Turku, 24.4.2016.
Kuvat, jos kuvan yhteydessä ei muuta mainita: © Jani Laasanen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti