torstai 31. maaliskuuta 2016

HUHTIKUUN AURINKOKUNTA

Päivät pitenevät huhtikuussa nopeasti ja kesäaikaan siirtyminen pitää illat valoisana jo hyvin myöhään. Huhtikuun loppuun mennessä yön pimeyttä on jäljellä vain pieni hetki ja satunnainen tähtiharrastaja voikin jo siirtyä hiljalleen kesäloman viettoon. Huhtikuusta alkaen voi toisaalta taivaalta tähyillä aktiivisemmin erilaisia valon ja hämärän ajan ilmiöitä kuten haloja ja muita valoilmiöitä. Haloista kirjoittelinkin jo viime viikon päivityksen yhteydessä eli vanhoista kirjoituksista löytyy niistä lisätietoa. Toisaalta kyllä huhtikuussakin on vielä mahdollista havaita muutamia planeettoja sekä tietysti Kuun liike vaiheineen. Planeetoista huhtikuussa näkyvissä ovat Merkurius, Mars, Jupiter ja Saturnus.

Huhtikuussa Kuu näkyy täytenä 22. päivä, jolloin virallinen täysikuun hetki on aamulla kello 08:24. Uusikuu on puolestaan 7. huhtikuuta kello 14:24. Planeettojen läheltä Kuu kulkee huhtikuussa siten, että 25. ja 26. huhtikuuta se näkyy aamuyöllä hyvin matalalla etelähorisontissa lähellä Marsia ja Saturnusta. Tämä onkin varmasti huhtikuun kiinnostavin yksittäinen tapahtuma tähtitaivaalla ainakin Etelä-Suomessa. Pohjoisessa tapahtumaa on todella vaikea havaita, sillä kohteet näkyvät vielä etelääkin matalammalla. Jupiterin lähellä Kuu puolestaan näkyy 18. huhtikuuta käytännössä läpi koko pimeän ajan. 

Kuun yksityiskohdat näkyvät parhaiten valon ja varjon rajalla. Kevola, Paimio, 8.3.2014.

Merkurius näkyy huhtikuussa iltataivaalla pian auringonlaskun jälkeen. Kauimpana Auringosta eli suurimmassa itäisessä elongaatiossa se on 18.4. Silloin sen etäisyys Auringosta on 20 astetta. Merkuriuksen havaitseminen on aina vaikeaa, sillä taivas on sen näkymisen aikaan vielä varsin vaalea. Parhaiten se löytyy kiikareilla noin tunnin auringonlaskun jälkeen, mutta taivaan ollessa kirkas horisonttiin saakka voi sen havaitsemista yrittää myös paljain silmin. 

Merkuriuksen löytäminen hämärätaivaalta vaatii hieman kokemusta ja mahdollisesti kiikariapua. Kevola, Paimio, 16.5.2014.

Mars näkyy huhtikuussa aamuyöllä hyvin matalalla etelässä. Se sijaitsee huhtikuun aikana Käärmeenkantajan tähdistössä. Parhaiten Marsin löytää kuukauden loppupuolella, kun Kuu on lähellä planeettaa 25. ja 26. huhtikuuta. Myös Saturnus on huhtikuussa Käärmeenkantajan tähdistössä ja planeetat ovatkin varsin lähellä toisiaan. Myös Saturnus on hyvin matalalla horisontissa ja erityisesti pohjoisessa Suomessa vaikea kohde havaittavaksi. Kuun, Marsin ja Saturnuksen kohtaaminen huhtikuun lopussa on ehkäpä tämän kuukauden kiinnostavin tapahtuma taivaalla.

Jupiter näkyy edelleen mainiosti lähes koko hämärän ja pimeyden ajan. Jupiter sijaitsee Leijonan tähdistön alapuolella ja erottuu taivaalla selvästi kirkkaimpana kohteena Kuuta lukuun ottamatta. Jupiterin neljä suurinta kuuta erottuvat helposti jo tavallisilla kiikareilla.

Tarkemmat etsintäkartat ja tietoa taivaankappaleista löytyy myös Tähtitieteellisen yhdistyksen, Ursan, sivuilta: https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html 

Muutama asteroidikin on vielä huhtikuun aikana havaittavissa kohtuullisen helposti. Kirkkaimpana näistä taitaa näkyä (10) Hygieia (+ 10.0 magnitudia), joka sijaitsee hieman Jupiterin eteläpuolella. Lähes yhtä kirkkaana näkyy (6) Hebe (+ 10.2 magnitudia), joka puolestaan sijaitsee kuun puolivälissä aivan Leijonan toiseksi kirkkaimman tähden, Denebolan, pohjoispuolella. Kolmantena voi aamuyön taivaalta yrittää löytää asteroidin (3) Juno (+ 10.1 magnitudia), joka näkyy Vaa'an tähdistössä.

Kirkkaimpien ja tietysti myös himmeämpien asteroidien ja komeettojen etsimiseen voi käyttää apuna esimerkiksi Heavens-aboven sivustoa ja karttoja osoitteessa: http://www.heavens-above.com/.

Komeetta 252P/Linear teki lähiohituksen maapallosta maaliskuun 21. päivä. Etäisyyttä Maahan oli ”vain” 5 miljoonaa kilometriä eli hieman yli 10 kertaa Maan ja Kuun välinen etäisyys. Se kirkastui yllättäen + 4 magnitudin kohteeksi eli se olisi ollut periaatteessa jopa paljain silmin näkyvä kohde. Valitettavasti sen sijainti lähinnä ollessaan oli sellainen, että sitä oli mahdollista havaita vain eteläiseltä pallonpuoliskolta. Komeetta etääntyy ja himmenee nyt nopeasti, mutta se on nyt kohonnut Käärmeenkantajan tähdistöön, joten sen voisi vielä ehtiä havaitsemaan aivan huhtikuun alussa. Komeetan kirkkaus on tosin jo pudonnut noin + 10 magnitudiin. Koko talven näkynyt komeetta C/2014 S2 PanStarrs seilaa puolestaan yhä edelleen Lohikäärmeen tähdistössä ja on kirkkaudeltaan noin + 9 magnitudia. Molempien komeettojen havaitsemiseen tarvitaan käytännössä jonkinlainen kaukoputki.

Komeettatietoa löytyy parhaiten japanilaisen komeettaharrastajan, Seiichi Yoshidan sivuilta.


Aivan lopuksi viikon teemaan eli aurinkokuntaan kuulumaton kuva omasta maaliskuun kuva-arkistosta Paimion Kevolasta. Kuvassa Neulagalaksina tunnettu kohde Bereniken Hiusten tähdistöstä. Etäisyyttä tällä suoraan sivulta päin näkyvällä galaksilla on 32 miljoonaa valovuotta.

Neulagalaksi eli NGC 4565 on suoraan sivulta päin näkyvä galaksi Bereniken Hiusten tähdistössä. Kevola, Paimio, 27.3.2016.

Kuvat: © Jani Laasanen 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti