tiistai 3. huhtikuuta 2018

TÄHTIÄ PÄIVÄNTASAAJALLA


Miltä taivas näyttää päiväntasaajalla? Loistavatko samat tähdet siellä kuten ne tekevät täällä Suomessakin? Tätä pääsin tutkimaan parisen viikkoa sitten, kun olin päättänyt viettää talvilomani keskellä Intia Valtamerta Seychellien saaristossa. Matkalla mukana oli tietysti myös kamera, jalusta ja muutamia erilaisia objektiiveja eri kuvauskohteita varten. Ennen matkaa toiveissa oli myös kirkas taivas, joka loppujen lopuksi osoittautui lähes yhtä haastavaksi ilmiöksi kuin Suomessakin jonkinlaisen pilvisyyden vuoksi. Maapallon ilmasto-olosuhteiden vuoksi päiväntasaajan kosteudessa pilvisyys vaihteli hyvin nopealla tahdilla ja osansa vaihteluun toi myös varsin lähellä pyörinyt trooppinen sykloni, joka jossain vaiheessa rantautui Madagaskarin rannikolle. Vaihtelusta huolimatta taivas näyttäytyi ainakin jollain tavalla lähes jokainen ilta. Muutama todella selkeä hetkikin osui kohdalle ja tuolloin eteläinen tähtitaivas näyttäytyi illan pimeydessä suorastaan loistavan kirkkaana.


Tyypillinen iltanäkymä oli pilvien lomasta näkyvä kirkas tähtitaivas. Beau Vallon, Mahe Island, Seychelles, 8.3.2018.
Seychellit sijaitsee siis otsikon mukaisesti lähellä päiväntasaajaa eli noin nelisen astetta sen eteläpuolella. Hieman yli sadasta saaresta koostuvan valtakunnan yhteenlaskettu maapinta-ala on vaivaiset 455 neliökilometriä. Eikä väkilukukaan päätä huimaa sen ollessa vain noin 100 000 asukasta. Suurin osa asukkaista asuu pääsaarella, Mahella, jonne mekin jäimme muutamaksi ensimmäiseksi päiväksi. Olimme valinneet majapaikan saaren pohjoisrannalta, jossa suuri osa alueen hotelleista sijaitsee. Valitsemamme Savoy Resort and Spa sijaitsee aivan Beau Vallonin ranta-alueen vierellä. Eteläpuolella kohoaa valtakunnan korkein kohta, Morne Seycellois, joka yltää aina 905 metriin saakka. Ei siis ollenkaan huonosti noin pienen valtakunnan kukkulalta. Korkealla huipulla oli vaikutusta myös pilvien käyttäytymiseen, sillä mereltä saapuva kostea ilma tiivistyi vuoren huipulle tummiksi sadepilviksi. Toisaalla meren puolella taivas oli puolestaan useimmiten täysin avoin. Pääsaaren valosaasteen ja rantabulevardin valaistuksen johdosta taivas ei kuitenkaan ollut erityisen pimeä ja päätinkin suosiolla jättää tähtien tarkkailun myöhempään ajankohtaan. Auringonlaskut Beau Vallonin rannalla sen sijaan olivat henkeäsalpaavan kauniit.

Aurinko laskee horisontissa lipuvan pilviverhon taakse värjäten taivaan oranssiksi. Beau Vallon, Mahe Island, Seychelles, 8.3.2018.

Aurinko yrittää pilkahdella vielä viimeisen kerran pilvien raosta ennen laskuaan. Beau Vallon, Mahe Island, Seychelles, 8.3.2018.
Toisinaan Auringon laskiessa horisontin pilvet saivat aikaan ns. pilvisäteitä, jotka näkyivät keltaisina juovina ympäri taivasta. Beau Vallon, Mahe Island, Seychelles, 7.3.2018.
Seychellit tunnetaan kuitenkin varmastikin parhaiten sen turkooseista rannoistaan ja hienoista korallisaaristaan. Suosituimmat saaret löytyvät noin 50 kilometriä pääsaaresta itään. Suurin näistä saarista on Praslin, jossa emme itse kylläkään käyneet. Sen vierellä on pienempi La Diguen saari, jonka olimme valinneet loman loppuajaksi. Saarella ei ole kuin pari tuhatta asukasta ja katuvalotkin puuttuvat, joten täältä odotin kovasti pimeää taivasta. La Digue on kooltaan vain noin 10 neliökilometriä strategisten mittojen ollessa pohjois-eteläsuunnassa noin 4 kilometriä ja länsi-itä suunnassa noin 2,5 kilometriä. Saaren länsirannikkoa reunustaa käytännössä yhtenäinen koralliriutta, joka vuoroveden vaiheesta riippuen vaikuttaa rannan olosuhteisiin. Laskuveden aikaan rantavedet ovat käsittämättömän kirkkaita ja näkyvyys veden alla on todella hyvä. Toisaalta korallipitoinen pohja tekee perusuimisesta hieman vaikeampaa, sillä rannoilta puuttuuvat laajat hiekkapohjaiset alueet. Saaren itäpuoli on puolestaan avoimempi ja pasaatituulet pääsevät piiskamaan rantoja esteettömämmin. Tuloksena on valkoisia rantoja ja turkoosia merta, mutta toisaalta suurehkoja aaltoja ja hyvin voimakkaita virtauksia.

Anse source d'Argent on Seychellien tunnetuimpia ja valokuvatuimpia rantoja omalaatuisten kalliomuodostelmien ja rantaveden värisävyjen ansiosta. Anse source d'Argent, La Digue, Seychelles, 14.3.2018.

La Diguen saaren itäpuoli on puolestaan monin paikoin valkoista hiekkaa ja turkoosia merta. Petite Anse, La Digue, Seychelles, 12.3.2018.
Miltä sitten tähtitaivas näytti päiväntasaajalta katsottuna. Valitettavasti siis pääosin pienen pilviharson peittämältä, jossa kuitenkin satunnaisesti oli kirkkaita selkeitäkin hetkiä. Näiden kirkkaiden hetkien aikana ei voinut kuin ihmetellä sitä tähtien määrää, joka taivasta valaisi. Näin suomalaisesta näkökulmasta hämmentävintä oli tuttujen tähtikuvioiden ”epämääräiset” asennot taivalla ja sijainti horisontista katsottuna. Esimerkiksi tuttu Orionin tähdistö näkyi pimeän tultua lähes suoraan yläpuolella. Myös taivaan kirkkain tähti, Sirius, loisti melkein zeniitissä. Niin korkealta katsottuna Sirius suorastaan häikäisi silmiä. Etelään päin katsottaessa tähdistöt muuttuivat omiin silmiin hyvin oudoiksi ja tuntemattomiksi. Taivaan toiseksi kirkkain tähti, Kölin tähdistön Canopus, erottui selkeästi tähtien joukosta.

Eteläinen tähtitaivas suurin piirtein sellaisena kuin se paljain silmin näyttäytyi. Mukana myös kaksi taivaan kirkkainta tähteä eli oikealla Ison Koiran Sirius ja katonrajan yläpuolella vasemmalla Kölin tähdistön Canopus. Petite Anse, La Digue, Seychelles, 12.3.2018.
Varsinaisten kuvien osalta hyvät suunnitelmat jäivät siis osin toteutumatta. Lisäksi ne kirkkaat illat, kun aikaa oli hieman enemmän kuvaamiseen, osoittautuivat muutoin epäonnisiksi pienten huolimattomuusvirheiden vuoksi. Esimerkiksi oheisen kuvan päiväntasaajan suunnan tähtiviirut epäonnistuivat, kun unohdin vahingossa kameran aukon täysin auki, jolloin f/1.8 valotti kuvaa selvästi liikaa. Kuva näyttää siksi kaukaa katsottuna hyvin epäterävältä tähtien osalta. Lähempää katsottuna epätarkkuus ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa. Onneksi tumma taustataivas antoi muutenkin jotain anteeksi. Alkuperäinen tarkoitus oli kuvata viiruja 30 minuuttia, mutta havaitsin mokani 18 minuutin kohdalla, jolloin keskeytin kuvaamisen. Tarkkaan katsoen kuvasta erottuu kyllä hyvin poikittain oleva Orionin tähdistö, Sirius ja jopa Linnunradan vaalea nauha.

Tähtiviirut sulautuvat toisiinsa aiheuttaen epätarkan katselunäkymän pienen resoluution kuvassa. Anse Reunion, La Digue, Seychelles, 11.3.2018.
Edellä mainitun kuvan jälkeen en ottanut uutta korvaavaa kuvaa tilalle, vaan päätin katsoa mitä eteläisestä Linnunradasta voisi saada irti. No ei tämäkään tietysti mennyt täysin suunnitelmien mukaan, sillä korkealla oleva nousuvesi esti kulkemisen kameran kanssa paremmille paikoille. Rannan tuntumasta löysin kuitenkin sen verran pimeän nurkkauksen, että sain asetettua kameran jalustoineen ”tukevasti” pehmeälle rantahietikolle. Tästä olikin hyvä napsia jokunen 30 sekunnin otos 18 mm objektiivilla Linnunradan suunnalta. Harmillisesti Linnunradan parhaimmat palat olivat niin korkealla, että kyseisellä polttovälillä siihen ei saanut maisemaa mukaan. Tätä varten testasin vielä kuvaamista suoraan eteläiseen horisonttiin rannan suuntaisesti. Rannan hotellien valot värittivät rantapuustoa ja tyypillinen pilviharso esti tähtien näkymisen aivan alas asti. Tästä huolimatta Iso Magellanin pilvi tuli helposti näkyviin yhdessä 30 sekunnin kuvassa.

Iso Magellanin pilvi eli Linnunradan naapurigalaksi näkyy selvästi jopa varsin matalalta läheltä horisonttia. Anse Reunion, La Digue, Seychelles, 11.3.2018.
Linnunrata loistaa kirkkaana myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Anse Reunion, La Digue, Seychelles, 11.3.2018.
Toiseksi viimeisenä iltana taivas näytti vielä kertaalleen varsin lupaavalta horisontinkin ollessa kirkas. Auringon laskettua taivaalle ilmestyikin kirkas Venus (ja ensimmäiset pilvet). Muutamien kuvien jälkeen olikin jälleen selvää, että pilvet kohoavat ainakin toistaiseksi häiritsemään kuvausta. Sentään lähekkäin taivaalla olevat Venus ja Merkurius pääsivät kuviini mukaan. Laajakulmaisella objektiivilla planeetat eivät kuitenkaan juuri erotu kovin hyvin taustastaan. Kirkas Venus näkyy selvästi, mutta sen oikealla puolella oleva Merkurius hukkuu melko tehokkaasti taustaan.

Venus ja Merkurius lipuivat nopeasti hämärän tulon jälkeen pilviverhon taakse. Anse Reunion, La Digue, Seychelles, 16.3.2018.
Vaikka pimeän taivaan kuvat jäivätkin pääosin ottamatta, ei se millään tavalla loppujen lopuksi haitannut. Pelkkä eteläisen taivaan kokeminen omin silmin oli upea kokemus. Suomalaisten pakkaspäivien jälkeen oli nautinto vain maata lämpimässä ja pimeässä rantatuolilla ja katsella taivaalle. Tähtitaivaan lisäksi matkalla sai nähdä myös paljon muuta kiinnostavaa ja eräänlainen kiinnostava yksityiskohta oli myös havaita hyvin tavallinen halo eli 22 asteen rengas täysin suoraan yläpuolella zeniitissä.

Hyvin tavallinen halo, 22 asteen rengas, mutta tällä kertaa lähes suoraan zeniitissä. Anse Reunion, La Digue, Seychelles, 11.3.2018.
Kuvat: © Jani Laasanen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti