Lokakuussa pimeys valtaa
jälleen Suomen syleilyynsä, mutta tästä ei kannata vaipua turhaan
synkkyyteen. Tähtitaivas alkaa nimittäin näyttäytyä riittävän
aikaisin illalla koko komeudessaan, jotta jopa iltaunisimmat ehtivät
sitä katsomaan. Edellyttäen tietysti, että pilvet eivät onnistu
pilaamaan tätä kokemusta. Myös Turun Ursan aktiivisuus lisääntyy
lokakuun aikana, kun tähtinäytökset Iso-Heikkilässä käynnistyvät
kuun puolivälissä.
Syyskuun havaintopäivät
jäivät melko vähiin sään haltijoiden oltua epävarmalla
tuulella. Toisinaan ennuste lupasi kirkasta iltaa, mutta siitä
huolimatta pilviharsoa onnistui jostain saapumaan juuri sopivasti
taivasta peittämään. Välillä taas ennusteiden luvatessa
pilvisyyttä, alkoi taivas repeillä ikävästi nukkumaanmenoajan
tienoilla (näitä työssäkäyvän murheita). Alkukuun ensimmänen
vierailu Paimiossa olikin lähinnä kokeilua erilaisten kohteiden
parissa. Esimerkiksi hyvin matalalla näkynyt Saturnus tuli kuvaan
vain vaivoin. Lisäksi päätin aloittaa Käärmeenkantajan
tähdistössä sijaitsevan Barnardin tähden säännöllisen
seurannan, koska sillä tähdellä on yksi suurimmista tunnetuista
ominaisliikkeistä ja sen liike taustataivaan tähtien suhteen näkyy
selvästi jo muutamassa vuodessa.
 |
Barnardin tähti on
yksi nopeimmin liikkuvista tähdistä muiden taustataivaan tähtien
suhteen. Palataan asiaan parin vuoden kuluttua, kun uusista kuvista
voi huomata sen liikeen. Kevola, Paimio, 5.9.2016.
|
 |
Heikko auringonpilari
kohosi taivaalle Auringon laskiessa horisonttiin. Valpperi, Vahto,
26.9.2016.
|
Lokakuussa Kuu ehtii jälleen tehdä täyden kierroksen niin, että siihen mahtuu kaksi uudenkuun vaihetta. Näistä ensimmäinen on heti 1. päivä aamuyöstä kello 03:12. Toinen uusikuu on puolestaan aivan kuun lopussa eli 30. lokakuuta kello 20:38. Täysikuu osuu kuukauden puoliväliin ja on täsmällisesti ottaen 16. lokakuuta kello 07:23. Kuu ja Saturnus ovat lähellä toisiaan iltahämärässä 6. lokakuuta, mutta ne molemmat ovat vain muutaman asteen horisontin yläpuolella. Seuraavina päivinä eli 7. ja 8.lokakuuta Kuu ohittaa Marsin, joka niin ikään näkyy vain parin asteen korkeudella horisontista. Tämä siis Etelä-Suomesta nähtynä. Pohjoisempana molemmat planeetat jäävät horisontin alapuolelle. Neptunuksen Kuu ohittaa 12.-13. lokakuuta ja Uranuksen 15. lokakuuta.
 |
Kuun pintaa Platon
kraatterin ympäristöstä. Kevola, Paimio, 31.3.2015.
|
Planeetoista Merkurius
näkyy lokakuun alussa aamuhämärässä idässä. Kuun puoliväliin
mennessä se katoaa Auringon läheisyyteen. Merkurius on lähellä
Jupiteria 9.-13.10. välisenä aikana. Kaikkein lähimmillään
planeetat ovat toisiaan 11.10., jolloin ne näkyvät hyvin matalalla
ennen Auringon nousua.
Mars ja Saturnus voivat
vielä näkyä lokakuussa juuri ja juuri eteläisessä horisontissa
heti auringonlaskun jälkeen. Planeetat löytyvät parhaiten
kiikareilla.
 |
Saturnuksen kuvaaminen
matalalta ilmakehän väreillessä voimakkaasti on varsin haastava
tehtävä. Kevola, Paimio, 5.9.2016.
|
Jupiter ilmestyy
puolestaan aamutaivaalle ja alkaa loppukuusta näkyä yhä paremmin
ja paremmin ennen Auringon nousua. Jupiter on lähellä Merkuriusta
11.10.
Planeetoista parhaiten
näkyvät himmeät Uranus ja Neptunus, jotka sijaitsevat
likimääräisesti samassa paikassa kuin elo- ja syyskuussakin.
Uranus sijaitsee Kalojen ja Neptunus Vesimiehen tähdistössä.
Molempien etsimiseen kannattaa käyttää kiikareita ja hyvää
tähtikarttaa.
Tarkemmat etsintäkartat
ja tietoa taivaankappaleista löytyy myös Tähtitieteellisen
yhdistyksen Ursan sivuilta:
https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html
Lokakuun kiinnostavin
asteroidi on edelleen (1) Ceres, kuten elo- ja syyskuussakin. Sen
oppositio on 26. lokakuuta, jolloin asteroidin kirkkaus on + 7.5
magnitudia. Ceres näkyy suhteellisen helposti jo kiikareilla
Valaskalan tähdistössä, jos vain käytössä on riittävän hyvä
tähtikartta. Toinen lokakuun lopulla oppositiossa oleva asteroidi on
(18 Melpomene), joka niin ikään liikkuu Valaskalan tähdistössä.
Sen kirkkaus on parhaimmillaan tasan + 8.0 magnitudia eli sekin näkyy
kohtuullisesti jo kiikareilla. Kolmas kirkaahko lokakuussa näkyvä
asteroidi on (4) Vesta, joka näkyy aamuyöstä Kaksosten ja Kravun
tähdistöjen välissä kirkkaudella + 8.1 magnitudia. Ja jos oikean
haluaa heittäytyä asteroidien katseluun, niin näkyvissä ovat myös
(11) Parthenope Kalojen tähdistössä (+ 9.6 magnitudia), (2) Pallas
Vesimiehen tähdistössä (+ 9.8 magnitudia) ja (79) Eurynome Oinaan
tähdistössä (+ 10.1 magnitudia).
Asteroidien etsimisessä
voi käyttää apuna Heavens-aboven sivustoa ja sen etsintäkarttoja.
Lokakuussa ei ole
taivaalla yhtään kiikareilla tai pienellä kaukoputkella nähtävää
komeettaa. Haasteita hakevalle tai valokuvaajalle voin kuitenkin jo
tässä vaiheessa suositella ensi kevääksi periheliin saapuvaa ja
ehkä siinä vaiheessa jo kiikareilla näkyvää komeettaa C/2015 V2
(Johnson), joka tällä hetkellä sijaitsee Otavan kauhan
alapuolella. Sen kirkkaus on toki vielä toistaiseksi hyvin
vaatimaton eli vaivaiset + 12 magnitudia.
Lisätietoa nykyisistä ja
tulevista komeetoista löytyy oheisesta osoitteesta:
Lokakuussa taivaalla voi
nähdä hieman tavallista enemmän tähdenlentoja eli meteoreja.
Aktiivisuutta lisäävät kaksi kohtuullisen tunnettua meteoriparvea
eli draconidit ja orionidit. Draconidit ovat aktiivisia lokakuun
alkupuolella ja maksimin arvioidaan olevan 8. päivä. Yleensä parvi
on melko vaatimaton, mutta ajoittain aktiivisuus voi kohota jopa
meteorimyrskyn tasolle. Orionideja näkyy puolestaan eniten kuun
loppupuolella. Maksimi on 21. lokakuuta, jolloin tunnissa voi nähdä
noin 15 meteoria.
Kuvat: © Jani Laasanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti