torstai 25. helmikuuta 2016

MAALISKUUN AURINKOKUNTA

Näin tähtiharrastajan näkökulmasta kuluva talvi on kyllä ollut hyvin vaikea. Kun taivas täyttyy jatkuvasti pilvistä, alkaa uuden kuvamateriaalin tuottaminen blogiin olla yllättävän vaikeaa. Helmikuun saldona oli omalta kohdalta pari kuvaa maaliskuun tähdistöesittelyyn, joka ilmestyy parin viikon kuluttua. Ohessa helmikuun muu saldo eli kaksi epätoivoista kuvaa pilvien takaa loistavasta täysikuusta sekä vaatimattomasta kehästä hieman yli puolikkaan Kuun ympärillä.

Täysikuu kuultaa paksun pilviharson läpi Kemin Paavonkarissa 22.2.2016.

Heikohko Kuun kehä näkyi pilviharson läpi helmikuun puolivälissä. Kuninkoja, Turku, 17.2.2016.

Maaliskuussa taivaalla on hyvin vähän mitään erikoista nähtävää. Päivät pitenevät vauhdikkaasti, mutta pimeitä tunteja riittää vielä hyvin taivaan tarkkailuun. Täysikuu loistaa maaliskuun lopussa kirkkaana. Virallinen täysikuun hetki on 23.3.2016 kello 14:01. Uusikuu on puolestaan 9.3.2016 kello 03:54. Kuu on lähellä Marsia aamuyöllä 29.3. Jupiterin lähellä Kuu puolestaan näkyy melkein täytenä 21. maaliskuuta. Saturnuksen Kuu ohittaa maaliskuun lopussa, jolloin se on planeetan lähistöllä 29. ja 30. päivä.

Maaliskuussa planeetoista voi nähdä lähinnä Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen. Mars ja Saturnus näkyvät molemmat aamuyöstä juuri ennen auringonnousua etelässä. Kummatkin sijaitsevat hyvin matalalla ja niiden havaitseminen vaatii hyvän näkyvyyden horisonttiin. Mars sijaitsee Skorpionin tähdistössä ja Saturnus Käärmeenkantajan tähdistössä. Etelä-Suomessa niiden seurana voi nähdä myös Skorpionin kirkkaan Antares-tähden, jonka kanssa planeetat muodostavat loppukuusta kolmion muotoisen kuvion.
Maaliskuun paras havaintokohde aurinkokunnasta on ehdottomasti Jupiter. Se on lähinnä maata eli oppositiossa 8. maaliskuuta ja näkyy silloin kirkkaana koko yön. Jupiter sijaitsee Leijonan tähdistössä maaliskuun ajan ja sen neljä kirkkainta kuuta näkyvät mainiosti jo tavallisilla kiikareilla. Oppositiossa Jupiterin näennäinen koko on suurimmillaan, joten nyt on vuoden paras hetki hakeutua kaukoputken ääreen ja katsella sen pinnan yksityiskohtia kuten vöitä hieman tarkemmin. Turun Ursa järjestää tähtinäytöksiä vielä maaliskuussa perjantai-iltaisin, jos vain sää on kirkas. Jupiter on luonnollisesti myös meillä yksi pääkohteista.

Jupiter on jälleen oppositiossa maaliskuun alussa. Oheisessa kuvassa myös kaksi kuuta, Io ja Europa. Iso-Heikkilä, Turku, 24.3.2014.

Tarkemmat etsintäkartat ja tietoa taivaankappaleista löytyy myös Tähtitieteellisen yhdistyksen, Ursan, sivuilta: https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html

Kirkkaimmista asteroideista ovat maaliskuussa parhaiten näkyvissä (5) Astraea Leijonan tähdistössä melko lähellä kirkasta Regulusta (+ 9.7 magnitudia), (6) Hebe Bereniken Hiusten tähdistössä (+ 9.8 magnitudia) ja (10) Hygiea Leijonan ja Neitsyen tähdistön rajoilla (+ 9.4 magnitudia).

Kirkkaimpien ja tietysti myös himmeämpien asteroidien etsimiseen voi käyttää apuna esimerkiksi Heavens-aboven sivustoa ja karttoja osoitteessa: http://www.heavens-above.com/.

Myös komeettarintamalla on hyvin hiljaista. Talven kirkkain komeetta, Catalina, on jo alkanut himmetä, mutta näkyy silti Suomessa kohtalaisesti jo melko pienelläkin kaukoputkella. Maaliskuussa se sijaitsee Kirahvin tähdistössä, jossa taustalla oleva Linnunrata tosin vaikeuttaa sen näkemistä. Myös komeetta C/2014 S2 PanSTARRS on yhä alle + 10 magnitudia ja näkyy korkealla Lohikäärmeen tähdistössä. Uusia kirkkaita komeettoja ei enää täksi kevääksi ole odotettavissa.

Komeettojen etsintäkartat löytyvät esimerkiksi Heavens-aboven sivuilta. Listalla on myös muita himmeämpiä komeettoja.

Kiinnostavin uusi uutinen on kuitenkin himmeän ja hyvin vanhan komeetan (tai sen jäännöksen) Maan ohitus 22. maaliskuuta. Komeetta on saanut koodin P/2016 BA14 PanSTARRS ja se ohittaa meidät vain 3,5 miljoonan kilometrin päästä. Etäisyys vastaa yhdeksää Kuun etäisyyttä ja ohitus on yksi lähimmistä tunnetuista komeettojen ohituksista. Komeetan ytimen kooksi on arvioitu noin puoli kilometriä. Valitettavasti lähiohituksesta huolimatta komeetta jää himmeäksi ja on kirkkaimmillaan vain noin + 13 magnitudia, joten sen havaitseminen on hyvin vaikeaa tavallisilla harrastajan välineillä. 22. maaliskuuta se sijaitsee Leijonan ja Kravun tähdistöjen välissä liikkuen varsin nopeasti kohti Ison Karhun tähdistöä, jonne se saapuu paria päivää myöhemmin.

Likimääräinen etsintäkartta ja komeetan havaintohistoria löytyvät japanilaisen komeettaharrastajan, Seiichi Yoshidan sivuilta.



Kuvat: © Jani Laasanen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti