perjantai 18. joulukuuta 2015

VUOSIKATSAUS 2015

Näin loppuvuodesta myös blogin kirjoittaja rauhoittuu viettämään hetkeksi joulua ja päivittää tekstejä hieman kevyemmällä otteella ilman syvällisempiä ajatuksia maailmankaikkeuden mysteereistä. Ehkä kuitenkin tässä vaiheessa voisi vielä kerrata mielenkiintoisimpia uutisia ja tapahtumia vuodelta 2015 niin paikallisesta kuin maailmanlaajuisesta näkökulmastakin.
Oman ja paikallisen tähtiharrastusyhdistyksen näkökulmasta vuoden kohokohta oli taatusti Kevolan observatorion perusparannuksen valmistuminen. Varsinaiset rakennustyöt sekä kaukoputken ja jalustan pystytys tapahtuivat jo toki viime vuoden loppupuolella, mutta varsinainen toiminta pääsi käytännössä käynnistymään vasta tämän vuoden alussa, jolloin myös uusi kaukoputkemme, Planewave CDK 17’’ sai ensivalonsa. Vuoden alkupuolella saimme valmiiksi myös hankkeen paperityöt ja näin muutaman vuoden projekti saatiin valmiiksi myös virallisesti. Loppuvuodesta Turun Ursa sai lisää positiivisia uutisia, kun Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi seuralle apurahan, jonka avulla voimme nyt hankkia kaukoputkeen ihan oikean tähtikuvaukseen tarkoitetun CCD-kameran. Samalla jatkamme talkoovoimin tähtitornin alueen kunnostusta. Kiireisiä aikoja on siis tiedossa myös lähivuosina.

Uuden tornin virallisia avajaisia pääsimme viettämään 28. helmikuuta, jonne oli kutsuttu myös mediaa sekä päävieraaksi avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja. Päivä ja ilta kuluivat mukavasti tuttujen ja vieraiden kanssa keskustellen. Ohjelmaan kuului tietenkin myös muutamia puheita ja runsaasti kahvin juontia. 

Kupu nousee talkoovoimin nätisti tornin huipulle ulkokautta nostaen. Kuva: Jere Saarinen.

Ensimmäiseksi omaksi kohteeksi uudella kaukoputkella valikoitui suuri spiraaligalaksi, Messier 81, Ison Karhun tähdistössä.

”Saman kylän pojat” Kemin Peurasaaresta eli Esko Valtaoja ja Jani Laasanen keskustelemassa tähtitieteestä Kevolan avajaisissa. Kuva: Jere Saarinen.

Turun Ursan varsinaisista yleisötapahtumista kiinnostavin oli varmasti osittaisen auringonpimennyksen näkyminen 20. maaliskuuta. Pilviharsosta huolimatta yleisöryntäys Iso-Heikkilän tähtitornille oli hämmästyttävän runsas ja vierailijat pitivät seuran esittelijät kiireisinä koko pimennyksen keston ajan. Tilaisuudessa vieraili kaikkiaan arviolta noin 100 henkilöä ja toivon mukaan suurin osa poistui tyytyväisenä hieman kehnosta säästä huolimatta. Turussa Auringosta oli peittyneenä parhaimmillaan noin 84 %, joten aika mukavasta pimennyksestä oli kysymys.

Blogin kirjoittaja valmistautuu auringonpimennyksen alkuun säätämällä kameran asetuksia ja lisäämällä suodattimen linssin eteen. Kuva: Jere Saarinen.

Maailmalta kantautuneista uutisista ja tutkimustuloksista suurimman mediahuomion vuonna 2015 sai ehkäpä kääpiöplaneetta Pluto ja sen ohittanut New Horizons luotain. New Horizons ohitti Pluton 14. heinäkuuta 2015 ja jatkoi matkaansa saman tien vauhdikkaasti kohti aurinkokunnan ulko-osia. Havaintojen tekoon luotaimella oli aikaa vain muutamia tunteja tai muutamia päiviä riippuen tutkimuskohteesta. Median kannalta kiinnostavinta oli luonnollisesti luotaimen lähettämä kuvamateriaali Pluton ja sen suurimman kuun, Kharonin (ks. alla), pinnanmuodoista. Rajallisesta tiedonsiirtokapasiteetista johtuen luotain keskittyi ohilennon aikana lähinnä kohteiden havainnointiin. Ohilennon jälkeen luotain on lähettänyt jatkuvasti uutta kerättyä dataa tästä kiinnostavasta kääpiöplaneetasta. Kaiken kerätyn aineiston lähettäminen Maahan kestää lokakuuhun 2016 saakka. Tällä hetkellä luotain suuntaa kohti uutta jäistä kappaletta, joka tunnetaan nimellä 2014 MU69. Tavoitteena on luonnollisesti kerätä tietoa näistä aurinkokunnan ulkolaidalla sijaitsevista vielä toistaiseksi tuntemattomista jääkimpaleista. Kohteeseen sen pitäisi saapua 1. tammikuuta vuonna 2019.

Lisätietoa New Horizons-luotaimen matkasta löytyy Nasan sivuilta:

Image credit: NASA’s New Horizons spacecraft captured this high-resolution enhanced color view of Charon just before closest approach on July 14, 2015. The image combines blue, red and infrared image taken by the spacecraft’s Ralph/Multispectral Visual Imaging Camera (MVIC); the colors are processed to best highlight the variation of surface properties.

Näin vaatimattomasti Pluto näkyy Maan pinnalta jopa melko suurella kaukoputkella. Kuva on otettu vain 9 päivää luotaimen ohituksen jälkeen. Kevola, Paimio, 23.7.2015.

Vaikka suurin mediakohu Rosetta-luotaimen ja sen komeettalaskeutujan, Philaen, osalta onkin jo tänä vuonna laantunut, on Rosetta uurastanut koko vuoden tekemällä mittauksia ja seuraamalla komeetta 67P/ Churyumov-Gerasimenkon Auringon ohitusta. Kun vielä jo menetetyksi uskottu Philae-laskeutuja heräsi kesällä melkein kuukaudeksi henkiin, voidaan koko projektia pitää jo nyt erinomaisena menestyksenä. Aurinkokunnan ja komeettojen tutkijoilla onkin varmasti kädet täynnä työtä seuraavien vuosien ajan. Uusia tutkimustuloksia ilmestyy säännöllisesti ja niitä voi seurata parhaiten ESAn omilta Rosetta-sivuilta:

Komeetta 67P/ Churyumov-Gerasimenko Rosetta-luotaimen kuvaamana. 
Image credit: ESA/Rosetta/NAVCAM - CC BY-SA IGO 3.0

Ehkä erikoisimman uutisen tittelistä voisi tänä vuonna kisata vaikkapa tähti KIC 8462852, josta mediakin sai varsin repäiseviä otsikoita aikaiseksi. Kyseessä on siis poikkeuksellisen valokäyrän omaava tähti, jonka valonvaihtelun syyksi on tavallisten selitysten lisäksi ehdotettu jopa vieraan sivilisaation tekemää rakennelmaa, ns. Dysonin kehää, tähden ympärillä. Selitys ei ole kovin todennäköinen, mutta toisaalta sitä ei ole voitu tieteellisesti sulkea pois mahdollisten selitystenkään joukosta. Eräänä mahdollisena luonnollisena selityksenä tällä hetkellä pidetään suuren komeetan tai kokonaisen komeettajoukon hajoamista, jolloin sen osat olisivat ajautuneet tähden ympärille eräänlaiseksi pilveksi aiheuttaen epämääräisiä kirkkauden vaihteluita meiltä päin katsottuna. Tässä, kuten muissakin teorioissa on omat puutteensa, joten villit veikkaukset ja tietysti myös tähden kirkkauden seuranta jatkuvat varmasti myös tulevaisuudessa. Tähdestä on artikkeli myös uusimmassa Tähdet ja Avaruus lehdessä 8/2015 ja luonnollisesti myös internetistä on saatavilla asiallista ja vähemmän asiallista tietoa tähdestä.

Yksi ihan hyvä kirjoitus aiheesta löytyy esimerkiksi Sky & Telescope lehden verkkosivuilta:



© Jani Laasanen ellei kuvan yhteydessä ole toisin mainittu.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti