perjantai 25. joulukuuta 2015

TAMMIKUUN TÄHTITAIVAS

Kuukausikatsauksen otsikko pitää varmaan nimetä toisin jossain vaiheessa. Se on nimittäin varsin harhaanjohtava, sillä nämä katsaukset sisältävät käytännössä vain tapahtumia aurinkokunnastamme eli niistä taivaankappaleista, jotka muuttavat paikkaansa viikkojen ja kuukausien kuluessa. Joka tapauksessa vuosi alkaa jälleen parempien säiden toiveessa, sillä ainakin täällä Turun suunnalla pilvisyys on haitannut havaitsemista todella paljon. Muun muassa joulukuun puolivälin Geminidien tähdenlennot jäivät pilviverhon taakse, vaikka suuressa osassa Suomea taivas olikin kirkas. Samana iltana oli sitten näkynyt tietysti myös kirkkaita revontuliakin. No, tällaista tämä suomalainen tähtiharrastus tahtoo usein olla. Tammikuussa täytyy taas toivoa hieman kirkkaampia kelejä, sillä tiedossa on muutamia kiinnostavia tapahtumia kuten Venuksen ja Saturnuksen lähikohtaaminen, kvadrantidien tähdenlennot ja tietysti komeetta Catalinan eteneminen.

Tammikuussa päivä alkaa jo vähitellen pidentyä, mutta kovin kauan Aurinko ei jaksa olla esillä edes kuun lopussa. Kuun tärkeimmät hetket ovat 10.1.2016 kello 03.30, jolloin on uudenkuun aika ja 24.1.2016, jolloin Kuu puolestaan loistaa taivaalla täytenä tarkalleen ottaen kello 03.46. Tammikuun aikana voi jälleen nähdä myös kaikki planeetat.
Merkurius on mahdollista nähdä hyvin pian auringonlaskun jälkeen aivan tammikuun alussa. Loppiaiseen mennessä se ehtii jo siirtyä niin lähelle Aurinkoa, että se katoaa vaalealle taivaalle. Kiikarit ovat hyvä apuväline Merkuriuksen etsimiseen, kunhan pitää huolen, että Aurinko on jo kadonnut horisontin taakse.

Venus näkyy puolestaan juuri ennen Auringon nousua. Se erottuu selvästi paremmin kuin Merkurius kirkkautensa ansiosta, mutta se sijaitsee myös melko matalalla eli kovin korkeita esteitä ei kaakon suunnassa saa olla mikäli sitä haluaa katsella. Venus ja Saturnus ovat hyvin lähellä toisiaan 9.1.2016. Niiden välinen etäisyys on pienimmillään vain 5 kaariminuuttia. Paljain silmin ne näkyvät lähes yhtenäisenä kirkkaana kohteena, joten näky on varmasti mielenkiintoinen. Kaukoputkella ne saa helposti näkymään samanaikaisesti sen näkökentässä. Suurin haaste niiden katselussa on sään lisäksi matala sijainti kaakossa. Esimerkiksi Oulun korkeudella ne jäävät aamun kirkastuessa alle viiden asteen korkeudelle, eikä Etelä-Suomessakaan tilanne kovin paljon parempi ole. Edellisenä ja seuraavana päivänä planeetat ovat jo selvästi kauempana toisistaan, joten tuo 9.1. lauantaiaamu on ainutlaatuinen tilaisuus tämän konjunktion havaitsemiseen.

Venus ja Jupiter olivat noin Kuun läpimitan päässä toisistaan kesä-heinäkuun vaihteessa. Ensi kuussa Venus ja Saturnus ovat vielä selvästi lähempänä toisiaan. Mallemort, Ranska, 30.6.2015.

Mars näkyy tammikuussa aamun sarastaessa suurin piirtein etelässä. Se on alkukuusta Neitsyen tähdistössä ja siirtyy Vaakaan kuun lopulla. Mars on radallaan melko kaukana Maasta, joten se on himmeämpi kuin tavallisesti. Siitä huolimatta se on kirkkaampi kuin muut lähistöllä sijaitsevat tähdet lukuun ottamatta Neitsyen Spica-tähteä, joka sijaitsee Marsin länsipuolella.
Jupiter näkyy tammikuussa jo lähes koko yön ja on taivaan kirkkain kohde silloin, kun Kuu tai Aurinko eivät siellä ole. Jupiter sijaitsee Leijonan ja Neitsyen tähdistöjen rajalla. Jupiterin kuut erottuvat helposti jo kiikareilla.

Jupiter näkyy tammikuussa lähes koko yön. Sen neljä suurinta kuuta erottuvat jo kiikareilla. Kevola, Paimio, 5.3.2015.

Saturnus sijaitsee hyvin matalalla vielä monta vuotta. Etelä-Suomessa se jää parhaimmillaankin alle 10 asteen korkeudelle. Pohjoisessa tilanne on vielä tätäkin huonompi. Tammikuussa Saturnus näkyy aivan aamuhämärässä matalalla kaakossa. Kuun alkupuolella se löytyy parhaiten kirkkaan Venuksen avulla, ennen 9.1. kohtaamista sen itäpuolelta ja sen jälkeen Venuksen länsipuolelta.
Uranus löytyy kiikareilla lounaiselta iltataivaalta. Sen etsimiseen tarvitaan useimmiten jonkinlaista tähtikarttaa. Neptunus on puolestaan jo katoamassa lounaiseen horisonttiin heti iltahämärän saavuttua. Sen voi kuitenkin nähdä vielä tammikuun aikana, jos paikan tietää tarkasti.
Kuu ohittaa kirkkaimmat planeetat seuraavasti. Mars 3./4.1., Venus ja Saturnus 7.1. sekä Jupiter 27./28.1.

Tarkemmat etsintäkartat ja tietoa taivaankappaleista löytyy myös Tähtitieteellisen yhdistyksen, Ursan, sivuilta: https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html

Kirkkaimmista asteroideista ovat näkyvissä (4) Vesta, joka sijaitsee iltataivaalla Kalojen ja Valaskalan tähdistöjen rajalla (kirkkaus + 8.1 magnitudia), (5) Astraea Leijonan tähdistössä lähellä kirkasta Regulusta (+ 9.8 magnitudia), (15) Eunomia Pegasuksen neliön itäpuolella (+ 9.6 magnitudia) ja (27) Euterpe Härän ja Kaksosten tähdistöjen rajalla (+ 9.2 magnitudia).

Kirkkaimpien ja tietysti myös himmeämpien asteroidien etsimiseen voi käyttää apuna esimerkiksi Heavens-aboven sivustoa ja karttoja osoitteessa: 

Vaikka en itse saanut joulukuussa ihailla Geminidien tähdenlentoja, on tammikuun alussa mahdollisuus jälleen uuden parven havaitsemiseen. Kyseessä ovat kvadrantidit, jonka maksimin aikaan voi nähdä 60 meteoria tunnissa. Kyseessä on siis melko aktiivinen parvi, vaikka varsinainen huippu kestääkin vain muutamia tunteja. Mainittu maksimi on tällä kertaa 4.1. noin kello 10, jolloin aamu on jo ehtinyt valjeta Suomessa. Parvea kannattaa kuitenkin silmäillä ennen aamun sarastamista, vaikka Kuukin saattaa hieman haitata havaintoja.

Lopuksi vielä komeetta Catalinan kuulumisia. Komeetta on kivunnut jo melko korkealle ja se näkyy tammikuun alussa aamulla ja aamuyöstä idän suunnalla. Uudenvuoden aattona ja sitä seuraavina parina päivänä se on hyvin lähellä kirkasta Arcturus-tähteä. Tämän jälkeen sen liike muuttuu nopeammaksi, sillä se lähestyy Maata ja on lähimmillään meitä 17. tammikuuta. Etäisyys komeettaan on kuitenkin turvalliset 100 miljoonaa kilometriä. Tammikuun puolivälin jälkeen Catalina näkyy Otavan kahvan lähistöllä. Samalla se alkaa näkyä käytännössä koko yön. Catalinan kiinnostavin piirre on se, että sillä on ainakin toistaiseksi kaksi erillistä pyrstöä. Kaasupyrstö, joka osoittaa poispäin Auringosta, on pituudeltaan tällä hetkellä noin 3-4 astetta. Selvästi lyhyempi pölypyrstö seuraa puolestaan komeettaa sen rataa pitkin. Catalina ei ole kirkastunut riittävästi, jotta se näkyisi paljain silmin. Siinä rajoilla se kuitenkin on, sillä sen arvioitu kirkkaus on tällä hetkellä noin + 6 magnitudia. Kiikareilla sen pitäisi kuitenkin näkyä hyvin helposti. Pyrstö ei valitettavasti ole erityisen selvä ja se tuleekin näkyviin lähinnä valokuvissa. Tammikuun 18.-22. päivä vietämme Turun Ursassa Kuu-viikkoa ja katselemme samassa yhteydessä myös komeetta Catalinaa.

Komeetta Catalinan kaksi pyrstöä näkyvät kohtuullisen helposti valokuvissa. Kevola, Paimio, 11.12.2015. 

Jo edellisessä kuukausikatsauksessa mainitut kaksi muuta komeettaa ovat kirkastuneet hieman odotettua enemmän, mutta aivan kiikarikohteiksi niistä ei vielä taida olla. Komeetta C/2014 S2 (PanSTARRS) käväisi joulukuun puolivälissä jopa + 8.5 magnitudissa. Komeetta sijaitsee Suomesta katsoen korkealla Lohikäärmeen tähdistössä ja se näkyy käytännössä koko kevään ajan hiljalleen himmeten. Tammikuu on vielä erittäin hyvää aikaa sen etsimiseen.
Komeetta C/2013 X1 tulee puolestaan kirkastumaan koko kevään ajan, mutta Suomesta katsoen se katoaa valoisan taivaan puolelle jo helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa. Tammikuussa sen kirkkauden pitäisi olla noin + 9 magnitudia. Komeetta sijaitsee kuun aikana likimääräisesti Pegasuksen neliön vasemmassa alakulmassa ja näkyy parhaiten heti alkuillasta, kun pimeys saapuu.

Komeettojen etsintäkartat löytyvät esimerkiksi Heavens-aboven sivuilta. Listalla on myös muita himmeämpiä komeettoja.

Kuvat: © Jani Laasanen



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti